VISIOMO SUUNNITTELEE HELSINGIN VALLILAN KONEPAJAN KORTTELIKESKUSTA

Konepajasta halutaan kaupunkilaisten ja yritysten yhteinen korttelikeskus jossa eri palvelut, toiminnot ja kulttuuri nivoutuvat toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Toiveena on kehittää myös kaupungin viihtyisyyttä ja houkutella alueelle kävijöitä myös Helsingin ulkopuolelta.

Tavoitteenamme on vahvistaa korttelin urbaania imagoa entuudestaan ja samalla luoda sisätiloihin perinteisen kauppahallin tunnelmaa. Korttelin sisäosat kehitetään palveluntarjoajille eri toimintoihin niin, että ne ovat tiiviissä paketissa koko kaupungin tavoitettavissa.

Ilmakuva20180424 .png

”Urbaanit torit”

Konepajaan luodaan puitteet useille yrityksille sekä palvelun-tarjoajille. Alue halutaan tehokkaaseen ympärivuotiseen käyttöön. Korttelin sisällä olevat rakennukset ja alueen ulkotilat halutaan aktivoida eläväksi kaupunkiympäristöksi, joka vahvistaa alueen imagoa ja viihtyisyyttä. Korttelia ympäröivien rakennusten keskelle muodostuu suojaisat ”urbaanit torit”, jotka mahdollistavat useiden toimintojen ja palveluiden sijoittamisen korttelin ytimeen.

Paja-, Voimala- sekä Lasipalatsi-rakennukset noudattavat ilmeeltään punatiilistä ympäristöä. Korttelialueen läpi kulkee leveä jalankulkuväylä Sturenkadulta korttelin sisäalueelle Konepajankujalle alueen ytimeen. Tänne eri palvelut ja toiminnot sijoitetaan ”urbaaneihin taskuihin”. Vanhat rakennukset kytkeytyvät näihin tiloihin ja tukevat palveluntarjoajia toiminnoillaan. Sekä ulkoalueet että rakennusten sisäosat otetaan tehokkaaseen käyttöön eri vuodenaikoina. Alueen palvelut ja tapahtumat suunnataan kaiken ikäisille, niin alueen asukkaille että muualta saapuville.

Lasipalatsi VISIO Medium size.jpg

LASIPALATSI

Aluskehysosaston rooliksi tuli vaunujen, mutta myös siltojen ja vastaavien kiinteiden rakenteiden suurten metalliosien esivalmistus. Aluskehysosaston viereen rakennettiin keveitä tilapäisiä apurakennuksia, muun muassa edelleen pystyssä oleva ”Lasipalatsi” (1957), jota käytettiin aluksi Dm4-moottorivaunujen varatelien jälkihehkutukseen ja myöhemmin tuotannossa tarvittujen levyosien polttoleikkaukseen.

Lasipalatsiin (Aluskehysosasto) suunnitellaan ravintola-toimintaa. Tavoitteenamme on yhdistää ravintolaan ympärivuotinen talvipuutarha.  Lasinen ja valoisa Talvipuutarha vahvistaa osana Konepajanraitin ja Koivukujan identiteettiä sekä luo samalla kontrastin vanhoihin kivirakennuksiin.

Uuden Lasipalatsin ravintolan näkyvät osat avautuvat Konepajanraitille, muodostaen myös rajaavan elementin Bruno Granholmin Aukion reunaan.

Ravintola toimisi ympärivuotisessa käytössä ja asukkaille halutaan mahdollistaa ”Toriaukion” (Bruno Grandholmin Aukio) toimintoja. Talvella Lasipalatsin ravintolan vieressä toimiva luistinrata toisi väkeä Bruno Grandholmin aukiolle. Lämpimän vuodenaikaan Lasipalatsin ravintolan toiminnot avataan ulkoterassein Torille päin.

PAJA

Pajarakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa Pasilan konepajapajatoiminnan alkuaikoina. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1902, konepajan käynnistysvaiheen yhteydessä, samoihin aikoihin kuin Konttorirakennus, Voimala ja Kokoonpanohalli, jotka valmistuivat vuotta aikaisemmin. Pajan laajennusosa rakennettiin vanhan osan länsipuolelle vuosina 1908–1909, samaan aikaan kuin esimerkiksi Maalaamo.

Pajan vanha ja uusi osa ovat lähes identtisiä. Kumpikin osa koostuu pääasiassa suuresta avoimesta tilasta. Tarpeen mukaan niihin on rakennettu erilaisia pienempiä tiloja.

Siellä on toiminut muun muassa metallipaja, aluskehysosasto, korjausosasto, messinkivalimo, pultti- ja niittiosasto, ilmajarruosasto, osarakenneosasto, karkaisimo2 ja koneenhuolto-osasto. Nykyään Pajarakennuksessa toimivat rakennuskonevuokraamo ja autokatsastuskonttori.

Paja-rakennus koostuu kahdesta yhdistettävissä olevista tiloista, joiden pinta-ala on noin 1900m2.

Sisätilat kehitetään kauppahalliksi, joka koostuu kymmenistä myyntikojuista ja pajoista. Perinteisen Kauppahallin ravintoloiden ja ruokalan yhteyteen voidaan sijoittaa kuntosali, aktiviteetti-puisto sekä Co-Work tilat. Sisätiloihin saadaan sijoitettua myös tilaelementtejä, jotka toimivat ”myyntipajoina”.

Tiloja voidaan hyödyntää eri käyttötarkoituksiin: (vähittäiskauppa/myynti, ravintola- ja kahvila -toiminta, käsityö-verstas-myyntipajat).

Pajassa toimivat yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja myynti-aluettaan kesäaikana ulkotiloihin Torille.

VOIMALA

Voimalarakennus kuuluu Pasilan konepajan ensimmäisen rakennusvaiheen varhaisimpiin rakennuksiin. Se valmistui vuonna 1901, eli samana vuonna kuin konepajan keskeinen Kokoonpanohalli.

Voimala tuotti lämpöä, sähköä, höyryä ja paineilmaa konepajan tarpeisiin. Tiilirakenteisessa Voimalassa oli alun perin vain kaksi väliseinän erottamaa tilaa: korkeampi höyrykonehuone rakennuksen pohjoispäässä ja kattilahuone, eli pannuhuone eteläpäässä. Rakennuksen vieressä on 50 metriä korkea savupiippu. Höyrykonehuone on yhtenäinen shakkiruutulattiainen valoisa tila, joka saa runsaasti luonnonvaloa korkeista ikkunoista. Pannuhuoneen tilaa hallitsivat alun perin suuret höyrykattilat. Nykyään ne on purettu ja tila on jaettu kahteen kerrokseen toimistoiksi, huoltotiloiksi ja trukkitalliksi.

Toiminnallisesti Voimala soveltuu hyvin Panimo-ravintolan sekä Paahtimo-kahvilan käyttöön. Matalammat toimistotilat voidaan hyödyntää myös toimitiloina sekä Co-Working tiloina. Kattorakenne voidaan tuoda esiin purkamalla toiseen kerrokseen rakennettu yläpohja.